Asbesti

Mitä on asbesti?

Asbestiksi kutsutaan seuraavia luonnossa kuitumaisina esiintyviä silikaattimineraaleja:

• aktinoliitti

• amosiitti (ruskea asbesti)

• antofylliitti

• krokidoliitti (sininen asbesti)

• krysotiili (valkoinen asbesti)

• tremoliitti

• erioniitti

Suomen kallioperässä asbestiesiintymät ovat pääsääntöisesti pieniä ja paikallisia, lukuunottamatta kaupallisesti hyödynnettyjä antofylliittiesiintymiä Paakkilassa ja Maljasalmella. Asbestia on louhittu myös mm. Venäjällä ja Etelä-Afrikassa, joista sitä tuotiin Suomeen käytettäväksi.

Asbestilla on mm. seuraavia ominaisuuksia:

• suuri vetolujuus

• erittäin hyvät lämmön ja sähköneristysominaisuudet

• kemikaalien kestävyys

• suuri ominaispinta, joka antaa korkean absorptiokapasiteetin

• pitkät kuidut voidaan kehrätä langaksi tai kutoa kankaaksi

Näiden ominaisuuksien vuoksi asbestia on käytetty laajasti rakennusmateriaaleissa, mutta myös tarvikkeissa, jotka ovat tarkoitettu erityisolosuhteita varten, esim. jarrupaloissa.

Kun asbestin vaarallisuus havaittiin, sen käyttö kiellettiin useissa maissa. EU:ssa lainsäädäntö on kehittynyt jatkuvasti 1970-luvulta asti. Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa kokonaan vuonna 1994. Ennen vuotta 1994 valmistuneiden rakennuksien materiaaleissa esiintyy asbestia edelleen, ja niissä suoritettavissa purku- ja huoltotöissä tulee asbestiriski aina ottaa huomioon. Asbestia voi löytyä mm. seuraavista materiaaleista: lämpöeristeet (esim. putkieristeet), palosuojaustuotteet, lattialaatat ja -liimat, laastit ja tasoitteet, julkisivumaalit ja -levyt sekä kattomateriaalit.  

Asbestikartoitus ja -näytteenotto

Ennen purkutöiden aloittamista ennen vuotta 1994 valmistuneessa rakennuksessa on lain mukaan tehtävä asbestikartoitus, jossa selvitetään sisältävätkö rakennusmateriaalit asbestia. Usein asbestikartoituksen yhteydessä rakennuksen materiaaleista otetaan näytteitä laboratoriossa tehtävää asbestianalyysia varten. Asbestia sisältävien rakenteiden purkutyön jälkeen tulee ottaa ilmanäyte, jolla varmistetaan tilan puhtaus ennen käyttöönottoa. Pyyhintäpölynäytteistä asbestia tutkitaan silloin, kun epäillään asbestikontaminaatiota asbestipurun tms. yhteydessä.

Jos remonttia on tulossa tekemään yksikin ulkopuolinen työntekijä, edellytetään asbestikartoituksen tekijältä lain mukaan ammattilaisen pätevyyttä, eli käytännössä asbestikartoitus ja mahdollinen näytteenotto on tehtävä jonkun alan yrityksen toimesta. Kiinteistö- ja Isännöintiliittojen ohjeistuksen mukaan osakkaiden tulee teettää kartoitus ja näytteenotto ammattilaisella. Ennen remonttia on kuitenkin syytä selvittää oman taloyhtiön linja tässä asiassa.

Jos kyse on omakotitalon remontista eikä siihen ole osallistumassa ulkopuolisia, voi näytteet periaatteessa ottaa itse. Jos on vähänkään epäselvää, missä materiaaleissa asbestia voi esiintyä, tai rakennusmateriaalien tunnistus on epävarmaa, ammattikartoittaja on ehdottomasti tarpeen. Samoin jos rakennuksessa on mahdollisesti käytetty muita haitta-aineita (kuten PAH-yhdisteet, PCB tai lyijy), on apua syytä hakea asiantuntijalta, jotta näytteenotto varmasti kohdistuu oikeisiin materiaaleihin.

Analyysimenetelmät

Asbestikuitujen tunnistamiseen käytetään Suomessa nykyään yleisimmin elektronimikroskooppia ja siihen kytkettyä alkuaineanalysaattoria (SEM). Tällöin asbestikuidut tunnistetaan niiden ulkomuodon ja kemiallisen koostumuksen avulla. Toinen yleisesti käytetty menetelmä on polarisaatiomikroskoopilla tehty dispersiovärjäys, jossa kuitujen tunnistus perustuu niiden optisiin ominaisuuksiin. Tämä menetelmä soveltuu kuitenkin ainoastaan materiaalinäytteille eikä sillä havaita vähäisiä asbestipitoisuuksia tai hyvin ohuita kuituja aivan yhtä herkästi kuin elektronimikroskoopilla.

Miksi asbesti on vaarallista?

Päätyessään hengityksen mukana keuhkoihin, asbestikuidut jäävät kiinni keuhkojen kudoksiin. Kuidut eivät liukene vaan jäävät ärsyttämään kudoksia, jolloin tietyn ajan jälkeen niissä voi ilmetä kudosmuutoksia. Kudosmuutokset voivat niiden vakavuudestaan riippuen aiheuttaa  erilaisia sairauksia, kuten mm:

• asbestiplakkitauti (keuhkopussikalvon paksuuntumat)
• asbestoosi eli asbestipölykeuhko (sidekudoksen määrä lisääntyy keuhkoissa, aiheuttaen hengitysvaikeuksia)
• mesoteliooma (keuhkopussin tai vatsakalvon syöpä)

Useimmat asbestisairaudet ovat ammatillisen altistumisen aiheuttamia, erityisesti rakennusalalla tai moottoriajoneuvojen tai muiden kulkuneuvojen valmistuksessa.